Vuorotteluvapaa
Työhistoria Työssäoloedellytys Kesto Vuorottelusopimus Vuorotteluvapaan ennenaikainen päättyminen ja työhön paluu Vuorottelukorvauksen määrä Vuorottelukorvauksen saannin rajoitukset Hakeminen ja maksaminen Työn tekeminen ja muut tulot vuorotteluvapaan aikana Uudelleen vuorotteluvapaalle
Vuorotteluvapaalaki tuli voimaan 1.1.2003. Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa kokoaikatyössä ollut työntekijä tai työntekijä, jonka työaika on yli 75% alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta siirtyy työnantajansa kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti vuorotteluvapaalle ja työnantaja palkkaa samaksi ajaksi TE-toimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön. Vuorottelusijaiseksi tulee palkata ensisijaisesti nuori, korkeakoulu- tai ammattitutkinnon äskettäin suorittanut, tai pitkäaikaistyötön. Vuorottelusijainen ei voi olla päätoiminen opiskelija.
Vuorotteluvapaan ajaksi palkattavan työntekijän tai työntekijöiden yhteisen työajan tulee olla vähintään vuorotteluvapaalle siirtyvän työntekijän säännöllisen työajan pituinen. Milloin työnantajan palveluksessa oleva osa-aikainen työntekijä on työttömänä kokoaikatyön hakijana TE-toimistossa, ja hänet palkataan vuorotteluvapaan johdosta vapaaksi tulleeseen työhön, voidaan vuorotteluvapaa toteuttaa ottamalla näin vapaaksi jäävään työhön TE-toimistoon ilmoittautunut työtön työntekijä.
Työhistoria
Vuorotteluvapaan edellytyksenä on, että vuorotteluvapaalle jäävä on ennen vuorotteluvapaan alkamista tehnyt työntekijän eläkelain edellyttämää kokoaikaista työtä (= yli 75 % alan kokoaikaisen työntekijän työajasta) vähintään kymmenen vuotta. Myös alle 23-vuotiaana tehty työ otetaan huomioon (ei alaikärajaa).
Työhistoriaan luetaan
- palkkatyö
- pakollinen yrittäjävakuutettu työ yrittäjänä
- lähetettynä työntekijänä tehty työ
- sopimusmaassa tehty työ 31.12.2007 saakka
Työhistoria karttuu myös silloin, jos työsuhteen jatkuessa työnteko ja palkanmaksu ovat yhtäjaksoisesti keskeytyneenä enintään vuoden ajan (esim. äitiysloma, varusmiespalvelu). Työhistoria-ajasta enintään neljännes voi olla ns. työntekoon rinnastettavaa aikaa. Tällaisia aikoja ovat äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahakaudet taikka erityishoitorahakaudet edellyttäen, ettei kyseinen aika ole jo kerryttänyt eläkettä. Myös hoitovapaalla sekä varusmies- ja siviilipalveluksessa oloaika on työntekoon rinnastettavaa aikaa.
Työeläkeotteen työhistoriatiedoista saa Eläketurvakeskuksesta tai kuntien ja valtion palveluksessa olevien osalta Kuntien Eläkevakuutuksesta tai Valtiokonttorista. Työhistoriatiedot on hyvä selvittää heti aluksi, koska TE-toimisto voi antaa vuorotteluvapaata koskevan lausunnon ja hakija aloittaa vuorotteluvapaan, ennen kuin työttömyyskassa tutkii vuorottelukorvauksen maksamisen edellytykset. Jos tällöin ilmenee, että työhistoriatiedot eivät riitä, ei myöskään etuutta voida maksaa.
Työssäoloedellytys
Vuorotteluvapaan edellytyksenä on lisäksi, että työntekijän työssäolo ja palvelussuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista. Tähän ajanjaksoon voi sisältyä yhteensä enintään 30 kalenteripäivän palkaton poissaolo. Sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo rinnastetaan tätä säännöstä sovellettaessa työssäoloon. Esimerkiksi äitiyslomalta tai virkavapaalta ei vuorotteluvapaalle voi jäädä.
Kesto
Vuorotteluvapaan kesto on yhtäjaksoisesti vähintään 90 kalenteripäivää ja yhteensä enintään 359 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaa voidaan jaksottaa vain, mikäli siitä on sovittu vuorottelusopimuksessa ennen vapaan aloittamista. Vuorotteluvapaata jaksotettaessa kunkin jakson vähimmäispituus on 90 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaan pidentämisestä on sovittava kaksi kuukautta ennen sovitun vuorotteluvapaan päättymistä. Vuorotteluvapaa on kuitenkin pidettävä kokonaisuudessaan kahden vuoden kuluessa sen alkamisesta eikä sen yhteenlaskettu kesto saa ylittää vuorotteluvapaan enimmäiskestoa.
Vuorottelijalla on oikeus palata aikaisempaan työhönsä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, on vuorottelijalle tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen tai palvelussuhteen mukaista työtä.
Vuorottelusopimus
Työnantaja ja työntekijä sopivat vuorotteluvapaasta kirjallisesti vuorottelusopimuksella. Sopimuslomakkeita on saatavissa TE-toimistoista ja Työttömyyskassojen yhteisjärjestön internetsivulta. Vuorottelusopimuksessa työnantaja sitoutuu lisäksi palkkaamaan vapaan ajaksi TE-toimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön. Vuorottelusopimus sekä työsopimus tai muu luotettava selvitys sijaisen palkkaamisesta vuorotteluvapaan ajaksi on toimitettava TE-toimistolle ennen vapaan alkamista. Jos vuorottelusopimusta jaksotetaan tai pidennetään, on sijainen palkattava näissä tilanteissa aina erikseen. Ennen uuden jakson tai pidennyksen alkamista, on TE-toimistolle toimitettava sijaisen työsopimus. Koska sijaisen tulee olla TE-toimistossa työtön työnhakija, ei uuden jakson sijaisena voi toimia vuorotteluvapaan edellisen jakson aikana toiminut sijainen, ellei hän ole TE-toimistossa työttömänä työnhakijana ennen seuraavan jakson alkua.
Vuorotteluvapaan ennenaikainen päättyminen ja työhön paluu
Vuorotteluvapaan päättymisestä ennenaikaisesti tai tilapäisestä työhön paluusta on sovittava työnantajan ja vuorottelijan välillä. Tilapäisen työhön paluun aikana vuorotteluvapaa kuluu, mutta vuorottelukorvausta ei makseta. Vuorottelu jatkuu työskentelyn loppumisen jälkeen vuorottelusopimuksen mukaisesti, ellei sitä pidennetä. Sijainen ei menetä kelpoisuuttaan toimia edelleen sijaisena vuorottelijan tilapäisen työhön paluun johdosta, vaikka hän olisi työssä vuorottelijan tilapäisen työhön paluun aikana. Sopimuksenvaraisen ennenaikaisen päättymisen lisäksi vuorotteluvapaa katsotaan päättyneeksi suoraan lain nojalla. Vuorotteluvapaa päättyy, mikäli vuorottelijalle syntyy oikeus saada sairausvakuutuslain mukaista äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa tai kun hänelle myönnetään vuorotteluvapaan ajalle ajoittuvaa vapaata raskauden ja synnytyksen tai lapsen hoidon vuoksi tai hän alkaa saada erityishoitorahaa. Jos edellä mainittu oikeus tai vapaa kestää kuitenkin enintään 18 arkipäivää, vuorotteluvapaan katsotaan olevan sanottuna aikana keskeytyneenä. Vuorotteluvapaa ei pääty lain nojalla silloin, kun vuorottelija saa sairautensa perusteella sairauspäivärahaa. Tällöin vuorottelukorvaus evätään, mutta vuorotteluvapaa jatkuu alkuperäisen sopimuksen mukaisesti. Mikäli vuorotteluvapaata halutaan tällaisessa tilanteessa pidentää, työntekijän ja työnantajan on sovittava asiasta viimeistään kaksi kuukautta ennen sovitun vuorotteluvapaan päättymistä.
Vuorottelukorvauksen määrä
Vuorottelukorvauksen täysi määrä on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, johon henkilöllä olisi oikeus työttömäksi jäädessään. Vuorottelukorvausta laskettaessa ei oteta huomioon työttömyysturvalain mukaisia lapsikorotuksia. Korvauksen perusteena olevaa työttömyyspäivärahaa laskettaessa otetaan huomioon vuorotteluvapaata edeltäneen vähintään 52 viikon ajalta saadut palkkatulot. Palkkakertymästä tehdään ns. eläkevähennys kuten työttömyyspäivärahan määrittelyssä (3,89 % vuonna 2013).
Vuorottelukorvaus on 80 prosenttia päivärahasta, jos vuorottelijalla on vähintään 25 vuotta eläkkeeseen oikeuttavaa työhistoriaa ennen vuorotteluvapaan alkamista.
Työttömyyskassojen maksamien muidenkin etuuksien tavoin vuorottelukorvaus on ennakonpidätyksenalaista tuloa.
Mikäli hakijalla on työssä ollessa ollut luontoisetu, jonka saaminen jatkuu vuorotteluvapaan aikana, ei se vaikuta vuorottelukorvauksen suuruuteen, eikä sitä myöskään vähennetä tulona vuorotteluvapaan aikana. Esimerkiksi ennakonpidätyksenalainen asuntoetu, joka muutoin huomioitaisiin etuuden perusteeksi, jätetään huomioimatta vuorottelukorvauksen suuruutta määriteltäessä, mikäli hakija käyttää etuutta myös vuorotteluvapaan aikana. Kuitenkin, mikäli vuorottelijalla on esimerkiksi ollut autoetu, josta hän luopuu vuorotteluvapaan ajaksi, huomioidaan se vuorottelukorvausta määriteltäessä ennakonpidätyksen alaiseksi tuloksi.
Esimerkkejä vuorottelukorvauksen suuruudesta 1.1.2013
| Palkka €/kk | Ansiopäiväraha €/kk | Vuorottelukorvaus €/kk (70%) | Vuorottelukorvaus €/kk (80%) |
| 1000 | 816,36 | 571,47 | 653,17 |
| 1400 | 989,43 | 692,52 | 791,42 |
| 1800 | 1162,29 | 813,56 | 929,88 |
| 2200 | 1335,37 | 934,82 | 1068,34 |
| 2600 | 1508,23 | 1055,87 | 1206,58 |
| 3000 | 1681,30 | 1176,91 | 1345,04 |
| 3400 | 1854,38 | 1297,96 | 1483,50 |
| 3800 | 1966,39 | 1376,43 | 1573,16 |
| 4200 | 2043,15 | 1430,18 | 1634,65 |
| 4600 | 2120,12 | 1484,15 | 1696,14 |
| 5000 | 2197,09 | 1537,90 | 1757,63 |
| 5400 | 2273,84 | 1591,65 | 1819,12 |
| 5800 | 2350,81 | 1645,61 | 1880,61 |
Voit myös arvioida vuorottelukorvauksesi suuruutta Työttömyyskassojen yhteisjärjestön julkaisemasta taulukosta:
Vuorottelukorvaustaulukko 2013
Korvauksen saannin rajoitukset
Vuorottelukorvaukseen ei ole oikeutta, jos työntekijä
- saa omalta työnantajaltaan palkkaa (ei koske luontoisetuuksia, joiden saaminen vuorottelusopimuksen mukaan jatkuu vuorotteluvapaan ajan tai työnantajan kustantamaa koulutusta)
- suorittaa varusmies- tai siviilipalvelusta
- on yli kaksi viikkoa kestävässä kokoaikatyössä muun työnantajan palveluksessa
- harjoittaa päätoimista yritystoimintaa
- saa sairausvakuutuksen mukaista sairauspäivärahaa (pois lukien omavastuupäivät)
- saa sairausvakuutuslain mukaista äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa, erityishoitorahaa tai hänelle on myönnetty lomaa raskauden, synnytyksen tai lapsen hoidon vuoksi
- saa kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea
- saa täyden työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa etuutta jonkin muun lain nojalla
- saa kansaneläkelain tai työeläkelakien mukaista varhennettua vanhuuseläkettä tai yksilöllistä vanhuuseläkettä tai täyteen eläkkeeseen oikeuttavien palveluvuosien perusteella vanhuuseläkettä
- saa työttömyyseläkettä
- saa työttömyysturvalain mukaista etuutta
- saa kuntoutustukea tai ansionmenetyskorvausta tapaturmavakuutuksen, liikennevakuutuksen tai sotilasvammalain perusteella
- suorittaa vapausrangaistusta rangaistuslaitoksessa.
HUOM. Kertausharjoitusten ajalta on oikeus vuorottelukorvaukseen.
Hakeminen ja maksaminen
Vuorottelukorvauksen hakemuslomakkeita saa TE-toimistosta ja Työttömyyskassojen yhteisjärjestön internetsivulta. Vapaalle jäävän on toimitettava ennen vuorotteluvapaan alkamista TE-toimistolle palkkatodistus vapaata edeltävältä vähintään 52 viikolta. Työnantajan on toimitettava TE-toimistolle työntekijän kanssa tehty vuorottelusopimus sekä luotettava selvitys (esim. työsopimus) työttömän palkkaamisesta vapaan ajaksi.
Vuorotteluvapaalle jäänyt hakee omalta kassaltaan vuorottelukorvausta. Hakemus on hyvä toimittaa kassalle ennen vuorotteluvapaan alkamista. Hakemukseen tulee liittää
- alkuperäinen palkkatodistus
- työeläkeote
- jäljennös vuorottelusopimuksesta
Palkkatodistuksesta tulee ilmetä vuorotteluvapaata edeltävät vähintään 52 viikon palkkatiedot. Esim. jos vuorotteluvapaa alkaa 11.3.2013, voidaan palkkatodistuksessa ilmoittaa ansiotulot ajalta 1.3.2012-10.3.2013. TE-toimisto antaa lausunnon työttömyyskassalle, joka puolestaan antaa korvauksesta kirjallisen päätöksen ja maksaa korvauksen neljän viikon jaksoissa jälkikäteen vähintään kerran kuukaudessa. Ensimmäisen hakemuksen jälkeen ei toimiteta jatkohakemuksia, mutta kassalle tulee ilmoittaa vuorottelukorvaukseen vaikuttavista muutoksista välittömästi (esim. työllistyminen, sairasloma tai vuorotteluvapaan keskeyttäminen).
Vuorottelukorvausta on haettava kolmen kuukauden kuluessa vuorotteluvapaan alusta.
Työn tekeminen ja muut tulot vuorotteluvapaan aikana
Vuorottelukorvausta vähentävät vapaan aikana saadut palkka- ja muut työtulot siten, että korvauksen perusteeksi tulee soviteltu päiväraha. Yli kahden viikon kokoaikatyön ajalta ei ole oikeutta korvaukseen, eikä ajalta, jona vuorottelija tilapäisesti työskentelee työnantajalle, jonka palveluksesta hän on jäänyt vuorotteluvapaalle.
Mikäli vuorotteluvapaan aikana maksetaan vuorotteluvapaata edeltäneeltä työssäoloajalta ansaittuja korvauksia, ei niitä vähennetä vuorottelukorvauksesta. Esimerkiksi vuorotteluvapaan aikana maksettu lomaraha ja erilaiset voitto- ja tulospalkkiot, eivätkä luontoisedut, joiden saaminen vuorottelusopimuksen mukaan jatkuu vuorotteluvapaan ajan, vaikuta vuorottelukorvauksen suuruuteen.
Työttömyysturvaa vähentävät lakisääteiset etuudet (esim. lasten kotihoidontuki) vähentävät myös vuorottelukorvausta.
Uudelleen vuorotteluvapaalle
Vuorotteluvapaata voi pitää uudelleen, jos työhistoriaa 1.1.2003 tai sitä myöhemmin päättyneen vuorotteluvapaan jälkeen on kertynyt viisi vuotta.
